Raja-arvo ja jatkuvuus¶
Vektoriarvoisen funktion raja-arvo ja jatkuvuus määritellään samaan tapaan kuin reaaliarvoisen funktionkin (vrt. määritelmät 3.2.1 ja 3.2.12). Nyt vain kuvapuolella käytetään itseisarvon \(|\cdot|\) sijasta normia \(\|\cdot\|\).
Määritelmä 5.2.1
Olkoon \(F\colon\R^n\to\R^m\) ja olkoon \(\ba\in\R^n\) \(F\):n määrittelyjoukon \(D\subset\R^n\) kasautumispiste. Tällöin funktiolla \(F\) on raja-arvo \(L\in\R^m\) pisteessä \(\ba\), merkitään
jos jokaisella \(\epsilon>0\) on olemassa \(\delta>0\) siten, että
Määritelmän ehto (1) tarkoittaa, että \(\ba\)-keskinen \(\delta\)-säteinen punkteerattu pallo (tai tarkalleen ottaen punkteeratun pallon ja \(D\):n leikkaus) kuvautuu \(L\)-keskiseen \(\epsilon\)-säteiseen palloon, ts.
Tässä \(B(\ba,\delta)\subset\R^n\) ja \(B(L,\epsilon)\subset\R^m\). Kaaviokuva tapauksesta \(n=m=2\):
Raja-arvon määritelmässä \(F\):n ei tarvitse olla määritelty pisteessä \(\ba\). Jos kuitenkin on, voidaan kysyä, onko raja-arvo sama kuin funktion arvo:
Määritelmä 5.2.2
Olkoon \(F\colon\R^n\to\R^m\) ja olkoon \(\ba\in D\) \(F\):n määrittelyjoukon \(D\) kasautumispiste. Tällöin \(F\) on jatkuva pisteessä \(\ba\), jos
Jos \(F\) on jatkuva kaikissa \(D\):n pisteissä, niin \(F\) on jatkuva. (Sovitaan, että \(D\):n muissa pisteissä kuin kasautumispisteissä \(F\) on jatkuva.)
Usein jatkuvuuden määritelmä esitetään seuraavassa \(\epsilon\delta\)-muodossa.
Lause 5.2.3
\(F\colon\R^n\to\R^m\) on on jatkuva määrittelyjoukon \(D\) kasautumispisteessä \(\ba\) jos ja vain jos jokaisella \(\epsilon>0\) on olemassa \(\delta>0\) siten, että
Vektoriarvoisen funktion raja-arvon ja jatkuvuuden tarkastelu palautuu koordinaattifunktioiden tarkasteluun.
Lause 5.2.4
Olkoon \(F=(f_1,\ldots,f_m)\colon\R^n\to\R^m\). Tällöin
\(\displaystyle\lim_{\bx\to\ba}F(\bx)=\left(\lim_{\bx\to\ba}f_1(\bx),\ldots,\lim_{\bx\to\ba}f_m(\bx)\right)\)
\(F\) on jatkuva pisteessä \(\ba\) jos ja vain jos jokainen koordinaattifunktio \(f_i\) on jatkuva pisteessä \(\ba\).
On osoitettava, että on olemassa \(\displaystyle\lim_{\bx\to\ba}F(\bx)=L=(L_1,\ldots,L_m)\) jos ja vain jos on olemassa \(\displaystyle\lim_{\bx\to\ba}f_i(\bx)=L_i\) kaikilla \(i\in\{1,\ldots,m\}\).
”\(\Rightarrow\)” Olkoon \(\epsilon>0\). Tällöin on olemassa \(\delta>0\) siten, että \(\|F(\bx)-L\|<\epsilon\) aina kun \(0<\|\bx-\ba\|<\delta\). Jos nyt \(i\in\{1,\ldots,m\}\), niin
aina kun \(0<\|\bx-\ba\|<\delta\), eli on olemassa \(\displaystyle\lim_{\bx\to\ba}f_i(\bx)=L_i\).
”\(\Leftarrow\)” Olkoon \(\epsilon>0\). Tällöin jokaisella \(i\in\{1,\ldots,m\}\) on olemassa \(\delta_i>0\) siten, että \(|f_i(\bx)-L_i|<\epsilon/\sqrt{m}\) aina kun \(0<\|\bx-\ba\|<\delta_i\). Asetetaan \(\delta=\min\{\delta_1,\ldots,\delta_m\}\). Nyt
aina kun \(0<\|\bx-\ba\|<\delta\), eli on olemassa \(\displaystyle\lim_{\bx\to\ba}F(\bx)=L\).
Seuraa kohdasta (1).
Esimerkki 5.2.5
Funktio \(F\colon\R^3\to\R^2\),
on jatkuva määrittelyjoukossaan \(D=\{(x,y,z)\in\R^3:\ x\ne z\) ja \(x+yz>0\}\).
Jatkuvien funktioiden summa on jatkuva ja samoin reaaliluvulla kerrottu jatkuva funktio.
Lause 5.2.6
Jos \(\lambda\in\R\) ja funktiot \(F\colon\R^n\to\R^m\) ja \(G\colon\R^n\to\R^m\) ovat jatkuvia pisteessä \(\ba\), niin myös funktiot \(F+G\) ja \(\lambda F\) ovat jatkuvia pisteessä \(\ba\).
Lause 5.2.7
Olkoon \(G\colon\R^n\to\R^p\) jatkuva pisteessä \(\ba\in\R^n\) ja
\(F\colon\R^p\to\R^m\) jatkuva pisteessä \(G(\ba)\in\R^p\). Tällöin yhdistetty funktio
\(F\circ G\colon\R^n\to\R^m,\ (F\circ G)(\bx)=F(G(\bx))\), on jatkuva pisteessä \(\ba\).
Samaan tapaan kuin yhden muuttujan reaaliarvoisille funktioille [Plussa: APK, Lause 4.2.5 (8)]; korvaa itseisarvo \(|\cdot|\) normilla \(\|\cdot\|\).