Muuta sääntelyä (syventävä)¶

Kyberturva-ammattilaisen on syytä olla tietoinen myös näistä ilmiöistä:

• EU:n verkko- ja tietoturvavirasto ENISA 2004-. Yksi tehtävistä on tietoturvakulttuurin edistäminen, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös lainsäätäjiin. ENISAn aseman määrittää nykyään:

• EU:n kyberturvallisuusasetus (881/2019). Siinä “vahvistetaan kehys eurooppalaisten kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien perustamiselle, jotta voidaan varmistaa riittävän tasoinen kyberturvallisuus tieto- ja viestintätekniikan tuotteille, palveluille ja prosesseille unionissa sekä välttää sisämarkkinoiden hajautuminen unionissa kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien osalta.”

• Tunnetusti eräissä ammateissa on lain edellyttämiä vaitiolovelvollisuuksia (esim. laki-, sosiaali- ja terveysala). Näilläkin aloilla sääntely saattaa entistä enemmän edellyttää kyberturvallisuusongelmiin puuttumista ja se voi aiheuttaa ristiriitoja salassapidon kannalta. Vastaava ilmiö koskee rahoituspalveluja, jossa esiintyy sekä lain asettamia että alan sisällä luotuja sääntöjä.

• Viranomaistoiminnassa joitain tietoja on luokiteltu salassa pidettäviksi. Yleensä nämä ovat salaisuuksia, joiden paljastaminen voisi vahingoittaa puolustusta, poliisitutkintaa, valtion tukemaa vakoilutoimintaa yms.

• Turvateknologioihin voi kohdistua vientirajoituksia. Historia tuntee Yhdysvaltain rajoitukset salausalgoritmeille, jos niiden toteutuksessa käytettiin yli 40 bitin mittaista avainta (1990-luvulle asti). Yhdysvalloilla on edelleen voimassa vientirajoituksia joillekin kaksoiskäyttöisille tuotteille, joihin lukeutuu kryptototeutuksia.