Yksityisyyden yhteenvetokysymykset¶

samalla tiedolla on aina samanlaiset tietosuojatarpeet.

yksityistä tietoa käsittelevät vain ne henkilöt, joilla on siihen lupa.

sama tieto voi olla julkista tai yksityistä asiayhteydestä riippuen.

yksityinen tieto pysyy alkuperäisessä muodossaan.

on haitallista ainoastaan yksilön näkökulmasta.

voi johtaa demokraattisen yhteiskunnan perusteiden murenemiseen.

ei ole uhka, kunhan tiedot suojataan ja pidetään huolta niiden luottamuksellisuudesta.

on ongelma erityisesti teknisestä näkökulmasta.

verkkoselailutavoista saadaan dataa optimointia varten.

yhdistämällä esimerkiksi laite, selainversio ja pluginit tehdään eväste, jolla käyttäjä tunnistetaan eri palveluissa.

laitteen ominaisuuksien yhdistelmä on usein uniikki kullekin verkon käyttäjille.

evästeet toimittavat laitteen metadatan palveluille.

yksityisyysasetusten säätäminen käyttäjälle sopivaksi on yleensä helppoa.

se antaa käyttäjälle määräysvallan käyttäjän omien tietojen käytöstä palvelussa.

sillä voidaan varmistaa, että käyttäjä tulkitsee tietosuojakäytännöt oikein.

käyttäjät tekevät asetuksia säätäessään helposti virheitä ja paljastavat tahattomasti yksityisiä tietojaan.

mitään tietoa ei paljastu.

ainoa paljastuva tieto on väite itse.

ainoa paljastuva tieto kertoo, onko väite tosi vai ei.

sekä todistaja että todistuksen tarkastaja pysyvät salassa.

arvioimaan hyökkäysten todennäköisyyttä tietyillä syötteillä.

mittaamaan hyökkääjällä olevaa paljastamiskykyä todennäköisyysjakauman avulla.

laskemaan koneoppimisen avulla, mitä hyökkääjä voisi saada selville.

arvioimaan yksityisyystekniikoihin liittyviä riskejä.

Luottamuksella ei ole merkitystä sähköisen äänestämisen kannalta.

Sähköiseen äänestämiseen siirtyminen lisäisi luottamusta, koska entistä useampi äänestäisi.

Vaalien tuloksen uskottavuutta voidaan horjuttaa hyvinkin helposti esim. pelkillä huhuilla.

Luottamus äänestystulokseen riippuisi suosituksi tulleiden vaalikoneiden luotettavuudesta.

Luottamus menettäisi perinteisen vaaleihin liittyvän merkityksensä. Ainoastaan ehdokkaan lupauksiin tarvitsisi enää luottaa.

Äänestäminen helpottuisi merkittävästi ja sillä voitaisiin vaihtaa luottamushenkilöitä vaikka kesken kauden (eli lupauksiinkaan ei tarvitsisi luottaa).

Vaalituloksen pätevyys voitaisiin edistyneissäkin protokollissa kumota pelkkien huhujen perusteella.

On sellaisia sähköisen äänestyksen protokollia, joissa vaalisalaisuus säilyy, vaikka äänestysviranomainen ei olisi luotettava.

anonymisointiin

salaukseen

replikointiin

keskittämiseen

Luottamuksen hajauttaminen on hyödyllistä yksityisyyden kannalta, koska kaikkien tietojen paljastumisriski pienenee ja vähennetään luotettujen tahojen mahdollisuuksia väärinkäyttää tietoa.

Tekniset järjestelmät saataisiin helposti tukemaan yksityisyyttä, jos vain haluttaisiin.

Tiedon hämärryttämisen käyttö yksityisyyden suojaamiseen perustuu tiedon määrän ja yhdistettävyyden rajoittamiseen.

Yksityisyys ei oikeastaan ole palveluntarjoajan ongelma, koska käyttäjä voi aina valita ja jättää järjestelmän käyttämättä.

Vaalisalaisuuden paljastumisen uhka on suurin syy siihen, ettei sähköistä äänestystä ole otettu käyttöön.

On olemassa menetelmiä, joilla voidaan varmistaa, että myös palveluntarjoajan täytyy noudattaa käyttäjän yksityisyysasetuksia.

Tietojen paljastumisriski pienenee, kun käyttäjällä on mahdollisuus kontrolloida tietojen käyttöä.

Jos ei ole mitään salattavaa, ei tarvitse kantaa huolta yksityisyydestään sähköisissä palveluissa.

Metatiedosta ei voida tehdä yksityisyyttä vaarantavia päätelmiä käyttäjästä.

Löysä suhtautuminen yksityisyydensuojaan mahdollistaa tehokkaan mielipidevaikuttamisen ja ihmisten manipuloinnin.

Tor-verkko suojaa käyttäjän yksityisyyttä.