Käyrän derivoituvuus ja muita ominaisuuksia¶
Määritelmä 2.2.1
Käyrä \(\br\) on derivoituva (differentiable) pisteessä \(t\in[a,b]\), jos on olemassa raja-arvo
ja derivoituva, jos \(\br\) on derivoituva jokaisella \(t\in[a,b]\). Raja-arvoa \(\br'(t)\) (ja funktiota \(\br'\colon[a,b]\to\R^n\)) kutsutaan derivaataksi tai derivaattavektoriksi.
Käyrän derivaatalle käytetään myös merkintöjä
Geometrinen tulkinta derivaatalle on, että jos \(\br'(t)\ne\bo\), niin \(\br'(t)\) on käyrän tangenttivektori pisteessä \(\br(t)\).
Määritelmästä 2.1.1 ja reaalifunktion derivaatan määritelmästä seuraa:
Lause 2.2.2
Käyrä \(\br(t)=(x_1(t),\ldots,x_n(t))\) on derivoituva jos ja vain jos kaikki koordinaattifunktiot \(x_i(t)\) ovat derivoituvia. Tällöin
Toisin sanoen: käyrä derivoidaan koordinaateittain.
Määritelmä 2.2.3
Monissa sovelluksissa parametri \(t\) on aika ja \(\br(t)=(x(t),y(t),z(t))\) on massapisteen paikka ajanhetkellä \(t\), jolloin käyrän jälki \(C=\br([a,b])\) kuvaa massapisteen kulkemaa reittiä aikavälillä \(a\le t\le b\). Tällöin määritellään
Esimerkki 2.2.4
Olkoon kappaleen paikka \(\br(t)=(t,t^2,t^3)\) ajanhetkellä \(t\). Laske nopeus, vauhti ja kiihtyvyys kappaleen ollessa pisteessä \((2,4,8)\).
Nyt
Kappale on kyseisessä pisteessä hetkellä \(t=2\), sillä \(\br(2)=(2,4,8)\). Siten kysytty nopeus on \(\bv(2)=(1,4,12)\), vauhti \(v(2)=\sqrt{161}\) ja kiihtyvyys \(\ba(2)=(0,2,12)\).
Esimerkki 2.2.5
Tarkastellaan esimerkin 2.1.4 käyrää \(\br(t)=(t^2,t^3-3t)\), \(-2\le t\le2\).
a) Laske tangenttivektori käyrän pisteeseen \((9/4,9/8)\).
b) Missä pisteissä käyrällä on vaakasuora tangentti?
c) Mitkä ovat käyrän ja \(x\)-akselin leikkauspisteet?
d) Tutki vauhtia \(v(t)\).
a) Derivaatta on \(\br'(t)=(2t,3t^2-3)\). Koska \(\br(-3/2)=(9/4,9/8)\), niin kysytty derivaattavektori on \(\br'(-3/2)=(-3,15/4)\).
b) Käyrällä on vaakasuora tangentti, kun \(y'(t)=0\) (ja \(x'(t)\ne0\)). \(y'(t)=3t^2-3=0\ \Leftrightarrow\ t^2=1\ \Leftrightarrow\ t=\pm1\). Käyrällä on vaakasuora tangentti siis pisteissä \(\br(-1)=(1,2)\) ja \(\br(1)=(1,-2)\).
c) \(x\)-akselin leikkauspisteissä \(y(t)=0\), ts. \(t^3-3t=t(t^2-3)=0\ \Leftrightarrow\ t=0\) tai \(t=\pm\sqrt3\). Leikkauspisteet ovat siis \(\br(0)=(0,0)\) ja \(\br(-\sqrt3)=\br(\sqrt3)=(3,0)\).
d) Vauhti \(v(t)=\|\br'(t)\|=\sqrt{(2t)^2+(3t^2-3)^2}=\sqrt{9t^4-14t^2+9}\) on suurimmillaan alkupisteessä \(\br(-2)=(4,-2)\) ja loppupisteessä \(\br(2)=(4,2)\) ja pienimmillään \(t\):n arvoilla \(t\approx\pm0{,}88\) pisteissä \(\br(-0{,}88)\approx(0{,}78;\ 1{,}96)\) ja \(\br(0{,}88)\approx(0{,}78;\ -1{,}96)\) (ks. \(v(t)\):n kuvaaja).
Pohditaan vielä, milloin käyrän \(\br\) jälki \(C\) näyttää ”siistiltä” käyrältä. Käyrässä voi olla kärkiä, vaikka käyrä olisi derivoituva ja derivaattavektori jatkuva. Tästä käy esimerkiksi käyrä \(\br(t)=(t^2,t^3)\), \(-1\le t\le1\):
Tälle käyrälle \(\br'(t)=(2t,3t^2)\), joten \(\br'(0)=(0,0)\). Vauhti pysähtyy origossa \(\br(0)=(0,0)\), johon on silloin mahdollista muodostua kärki, vaikka \(\br'(t)\) onkin jatkuva. Seuraava ehto takaa, että käyrä näyttää sileältä.
Määritelmä 2.2.6
Käyrä \(\br\colon[a,b]\to\R^n\) on sileä (smooth),
jos \(\br'\) on jatkuva ja \(\br'(t)\ne\bo\) kaikilla \(t\in[a,b]\).
Esimerkki 2.2.7
Esimerkin 2.1.6 ruuvikäyrä \(\br(t)=(\cos t,\sin t, t/10)\) on sileä, sillä \(\br'(t)=(-\sin t,\cos t,1/10)\) on jatkuva ja \(\br'(t)\ne\bo\) kaikilla \(t\).